keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Älykästä päällepuettavaa - mutta kuka motivoisi liikkujaa?

Onko kokemuksia tai onnistuneita esimerkkejä liikunnan pelillistämisestä hyvinvointisovellusten avulla? 


Fitbit Force on USAn markkinoille syksyllä lanseerattu keskihintainen hyvinvointiranneke, jossa on myös älykellon piirteitä (ks. tuotearviot PCMAg / CNET). Tuotetta ei ole vielä saatavilla Suomessa. Vastaavaa päällepuettavaa hyvinvointiteknologiaa on itsemittauksen edelläkävijöillä jo käytössä.


Kenen kanssa olisit valmis jakamaan hyvinvointirannekkeen keräämät tietosi ja mistä hinnasta? CNETin analyytikon mielestä älykkäät päällepuettavat laitteet ("smart wearables") ovat kiistattomasti se seuraava iso juttu, ja kaksi tahoa janoaa päästä käsiksi niiden tietoihin: mainostajat ja vakuutusyhtiöt.

Fitness Wearables, Smartwatches and Augmented reality Glasses
Älykästä päällepuettavaa.

Hyvinvointirannekkeissa on rajapinnat tiedon synkkaamiseen niiden omien älypuhelinsovellusten kanssa, mutta lienee vain ajan kysymys, että tiedonjakamisessa on mukana kolmansia osapuolia.



Aktiivisuuden seuraaminen synnyttää mahdollisuuksia pelillistämiseen - esimerkiksi yrityksille palkita henkilökuntaansa työkykyä ylläpitävästä elämäntyylistä.

Ainakin kotimainen Heia Heia tarjoaa työhyvinvointipalveluja yritysasiakkaille.  Onko kokemuksia tai onnistuneita esimerkkejä liikunnan pelillistämisestä hyvinvointisovellusten avulla?

6 kommenttia:

Marko S kirjoitti...

Entisellä työpaikallani oli mahdollista raportoida liikunnat heiaheian kautta, ja tietystä määrästä sai liikuntaseteleitä palkkioksi aktiivisuudesta.

Unknown kirjoitti...

Mahtavaa! (Ja kiitos muuten - olet tämän blogin ensimmäinen kommentoija!)

En ole vielä keltään muulta kuullut omia kokemuksia heiaheiasta tai vastaavista sähköisistä systeemeistä työpaikkaliikunnan kannustaisessa. Tulee mieleen ne kartongille printatut hiihto-saavutus-lomakkeet joita työpaikalla jaettiin kaikkien postilaatikoihin...

Marko Suvila kirjoitti...

Opiskelen hyvinvointiteknologiaa ja eräällä kurssilla keskustelimme, että kuinka kauan käyttäjä jaksaa tallentaa tietoja. Keskustelun perusteella voisi sanoa, että manuaalinen kirjaaminen loppuu suurimmalla osalla noin 3kk kohdilla. Todettiin samalla, että tietojen tallennus pitää olla mahdollisimman automaattista, jotta tallennus jatkuisi pitkään ja tietojen tallennus motivoisi. Tietojen tallentamisesta olisi mielenkiintoista lukea tutkimustietoa.

Itse uskon, että paras motivoiva tekijä on toinen ihminen (ehkä voi olla jopa etänä, mutta reaaliaikaisesti). Porukassa on aina mukavempi tehdä asioita. Somea vaan enemmän kehiin! :)

Unknown kirjoitti...

On varmasti ihmisiä, jotka ovat hyvin systemaattisia kirjanpidossaan vaikka käyttäisivät tietokoneen taulukkolaskentaohjelmia tai ruutuvihkoa. Ja sitten on se muu väki jolla innostus laantuu.

Kun tiedot näyttää muille, se voi lisätä omaakin motivaatiota ja kiinnostusta kirjaamisen jatkamiseen. siinä mielessä uskon näihin helpoksi tehtyihin mittauksiin erilaisilla kännykkäsovelluksilla.

hannulta kirjoitti...

Marko Suvila kiteytti monia minunkin näkemyksiäni hyvin:
- tietojen tallennus pitää olla automaattista (itse olen leikkinyt sekä Polar rannekkeen että Suunnon älykellon kanssa)
- monella käyttäjällä lopahtaa käyttö kokeilukauden jälkeen. Toisaalta niin minä kuin usea kaverinikin on jatkanut HeiaHeiaa jo vuoden-pari. Me olemme kai niitä 'hieman keskivertoa aktiivisempia, osa jopa himokuntoilijoita'
- 'toinen ihminen' on paras motivaattori - mutta voi se toinen olla etänäkin jos some vaan toimii hyvin.
- työkavereiden kanssa voi saada pienen henkisen kilpailun käyntiin. Työnantajani on käyttänyt tätä konstia jo parisen vuotta

Ja toden totta, pitäisi ehkä kiinnostua nykyistä enemmin siitä mihin nämä tiedot keräytyvät ja miten niitä käytetään hyväksi. Myydäänkö niitä, tehdäänkö työpaikassa henkilökunnan liikuntatottumuskartoituksia näillä tiedoilla vai suunnataanko markkinointia näiden tietojen pohjalta?

Unknown kirjoitti...

Villi arvaukseni on, että firmojen sisäisten kamppiksien yhteydessä kerättyjä liikunta-aktiivisuustietoja ei säilötä eikä käytetä nykyisellään. Jos käytettäisi, kai asiasta pitäisi informoida tiedon luovuttajia.

Sellainen ajatus viehättää, että datansa voisi lahjoittaa kolmannelle osapuolelle jatkokäyttöä varten. Nythän Heiaheia on keksinyt olla vaihtoehtoinen tilastotiedon lähde ja saa hyvin mediassa läpi liikuntatrendi-tilastojaan.