Jos olet "muu luokittelematon myyntityöntekijä", on syytä hakeutua haastavampiin tehtäviin lähivuosina. Työpaikat vähenevät esimerkiksi kauppojen kassoilta, puhelin-asiakaspalvelusta ja varastoista. Sama trendi on kunnissa.
Monenlaisia asioita osaaville ihmisille on kysyntää, mutta käyntikortissa ei välttämättä lue yhtä ammattinimikettä, arvelevat Kari A. Hintikka ja Anne Rongas tahoillaan.
Tittelistä viis, asiansa pitää osata niin, että maine karttuu tekojen kautta. Edes Marko Kulmala ei voi auttaa rivityyppiä brändäämään itseään tähdeksi.
Mutta entä jos osaaminenkaan ei riitä, entä jos töitä vain ei ole? Millaisella tekemisellä - isommilla tai pienemmillä projekteilla - voi pitää yllä mielekästä ja kiinnostavaa arkea, jos ei ole opiskelemassa eikä löydä koulutustaan vastaavaa palkkatyötä? Tällaisiin projektiblogeihin tutustuisin mielelläni.
5 kommenttia:
Mulla oli tuo tilanne 1990-luvun alussa. Perustin harrastajateatterin. Kohta ei ollut työstä puutetta. Kukaan ei tietenkään maksanut palkkaa, koska harrastuksissa rahaliikennne menee perinteisesti toiseen suuntaan.
Wau! Voin kuvitella, että harrastajateatteriprojektin kautta on tullut uusia kontakteja, sen lisäksi että kulttuurintuottamis -osaaminen pysyi iskussa - mitä vielä?
Kaikkein paras on kun itse pystyy valitsemaan mitä tekee, onko se vähän kuin "morsiamen" valinta!
Nuoruudessa mielenkiintoista oli H.gin seudulla, kun vähän koulutusta saaneet perusti yrityksiä ja monet menestyikin myöhemmin hyvin!
Moni yritys alkoi hyvin pienestä jota kukaan ei arvostanut, mutta kun menestyi tuli kateellisia ja viranomaiset otti yleensä suurennuslasin alle ja alkoi jaella neuvojaan, joita ei pyydetty!
On se kokemus aina ollut plussaa, kun siitä on muistanut mainita työhaastatteluissa tms. Teatterin perustaminen ja pyörittäminen onnistuneesti kertoo ihmisestä asioita ilman tavuviivoilla selittämistä.
Mauno - hyvää perspektiiviä, nykyään on yrittäjyyskasvatusta kouluissakin tarjolla kai - vaan kyllä se näkemystä ja rohkeutta yrittäjyys vaatii, kaikille hatun nosto jotka siihen vapaaehtoisesti ryhtyvät
(eri asia sitten eri alojen itsensä työllistävät "pakkoyrittäjät" joilla ei ole muuta vaihtoehtoa?)
Zepa, varmaan on, ja kertoopa tosiaan.
Sitä tässä eri toimialojen rakennemuutoksessa jää miettimään, että onko mahdollista löytää kaikille töitä? Tullaanko joskus siihen pisteeseen että löytyy tapa olla arvokkaasti osa yhteiskuntaa tehden jotakin hyödyllistä, joka ei ole palkkatyötä, ja tulla silti toimeen?
Lähetä kommentti