lauantai 31. tammikuuta 2015

Ruoasto

Mitä jos kunnat pystyttäisivät verovaroin ruoastoverkoston? Ajatelkaa, miten tärkeää hyvinvointimme kannalta se on, mitä syömme. Huono ruokavalio johtuu monista syistä: ei tulla ajatelleeksi kaikkia ravitsevia kasvisruokia, joita kiireisen perheen arjessa voisi laittaa. Syödään yksipuolisesti, tulee liikaa suolaa ja sokeria, tulee ylipainoa, vireystila laskee, verenpaine nousee, tulee sydänvaivoja, elämänlaatu huononee, työkyky alenee, joudutaan työnantajan tai yhteiskunnan varoin hoidattamaan huonolla syömisellä hankittuja vaivoja.

Entä, jos joka kaupunginosastossa olisi ruoasto, jossa (osittain) kunnan palkkaamat kokit ja ruokaneuvojat opastaisivat monipuoliseen, kevyeen ja ravitsevaan ruokakulttuuriin? Entä jos kaiken ikäiset söisivät yhdessä? Entä jos koululaisetkin kävisivät pienissä ryhmissä opettajan ja kouluavustajan johdolla ruoastossa syömässä päivittäin? Olisi useampia ruokavaihtoehtoja joka päivä, ei enää koskaan sitä ahdistusta, että ruokana ainoa vaihtoehtoa sattuu olemaan oma inhokkiruoka.

Ruoastossa olisi ruokailijoille kaiken ikäistä seuraa, lapsille ja nuorille vastapainoksi enemmän aikuisia estämässä järjestyshäiriöiden syntymistä. Ehkäpä vanhainkoditkin vierailisivat ruoastoissa. Hoitokotien asukkaat näkisivät kaikenlaisia naamoja ja samojen iän-ikuisten sijaan.

Ruoastoissa nekin lapset ja nuoret, joiden perheillä ei  ole viisautta ja ymmärrystä pitää terveellistä ruokaa kotona jääkaapissa, saisivat kosketuksen nykyaikaiseen ruokakulttuuriin.

Minkä "ravintoketjun" toimijoiden markkina-asemaa ruoastojen olemassaolo eniten muuttaisi? Kenellä olisi intressi pysäyttää tällaiset kokeilut alkuunsa? Olisiko ruoastoista markkinahäiriötä ravintoloille? Ne hyötyisivät siitä, että kaikenlaisista yhteiskuntaluokista ja tuloryhmistä totuttaisi syömään ulkona ja kasvettaisi monipuoliseen ruokakulttuuriin. Vähittäiskauppa hyötyisi, koska kiinnostus ruoan valmistamiseen lisäisi tuoreiden ruoka-aineiden kysyntää.

Ravintola-ala on luova ala. Ruoastot olisivat vakiinnuttuaan eräänlaisia ravintola-alan yhteiskunnallisia yrityksiä. Niiden ei olisi tarkoitus tuottaa voittoa, mutta niiden pitäisi jossakin säällisessä ajassa kannattaa itsensä työpaikkaruokailun ja uudistuvan laitosruokailun asiakasvirroilla.

Tilapäisesti - jopa 10 vuoden aikajänteellä - ruoastot synnyttäisivät siis yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Pidemmällä aikavälillä syntyisi säästöjä terveydenhoidon puolella. Ruoastot pitäisi siis perustaa lainarahalla, sitä tuotto-odotusta vastaan, että Suomi olisi terveempi, virkeämpi, luovempi ja toimintakykyisempi.

Kokeillaanko?

Ei kommentteja: